Maximilian (Max) Sergelius (ent. Sergejeff, 5. toukokuuta 1879 Turku – 20. tammikuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen diplomi-insinööri (1901), rehtori, teollisuusneuvos (1939) ja poliitikko, joka vaikutti Ruotsalaisessa Vasemmistossa. Hän oli RV:n puolueneuvoston puheenjohtaja vuosina 1931–1948.
Sergelius oli ylimääräisenä opettajana ja assistenttina Teknillisessä korkeakoulussa 1902–1916 ja sen jälkeen Helsingin teollisuuskoulussa lehtorina 1912–1925 ja rehtorina 1914–1922, Hän oli Helsingin teknillisen oppilaitoksen opettaja 1916–1954 ja oppilaitoksen rehtori 1916–1952. Lisäksi Sergelius toimi Virkamies-lehden päätoimittajana 1919–1920 ja Svenska veckotidning-lehden julkaisijana 1931–1933.
Sergelius jäi varasijalle vuoden 1924 eduskuntavaaleissa, mutta hän nousi kansanedustajaksi 12. maaliskuuta 1926 Hjalmar Procopén tilalle. Sergelius uusi paikkansa vaaleissa 1927, 1929, 1930, 1933 ja 1936. Vuoden 1939 vaaleissa tuli katkos, mutta hän palasi vielä kaudeksi 1945–1948. Presidentin valitsijamies hän oli 1937, 1940 ja 1943 ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1923–1947.
Sergelius oli Suomen käyttöinsinöörien liiton puheenjohtaja ja Suomi–Neuvostoliitto-Seuran keskusjohtokunnan varapuheenjohtaja.
Sergeliuksen vanhempansa olivat kauppias, konsuli Georg Sergejeff ja Ellida Johanna Salvén. Hänen puolisonsa olivat Ragnhild Nyberg vuosina 1906–1916 ja Märta Helena Wasastjerna vuodesta 1925.